"Ehkä myrskyjä onkin vain siksi,
että niiden jälkeen saataisiin jälleen auringonnousu."
Tässä ensimmäinen talvihattu,
joka syntyi isin vanhasta neulepaidasta,
mummin fleece-yöpaidasta ja pinkistä T-paidasta.
Hankalaa oli ommella tuota neuletta,
mutta kasassa on vielä.
Kaavan nappasin ottobresta,
mutta ei oikein istunut päähän ja oli ihan jätti iso,
mutta saipahan hattu muotoa kun kaventelin joka suuntaan.
Syksysäihin syntyi myös rukkaset,
vuorena samaista yöpaitaa,
kuin hatussa ja kuori kestovaipoista jäänyttä PUL-kangasta.
Vinkki rukkasiin on napattu täältä
Pelkkää käsityöblogia en ajatellut kirjoittaa,
voisi olla aika harvaa päivittelyä, koska aikaa ompeluun ei tahdo löytyä.
Mutta aikamoisen henkireiän ompelusta olen itselleni saanut.
Kone sauhuaa aina kun siihen on mahdollisuus ja mikä tärkeintä
alustava aivotyöskentely on melkein yhtä terapeuttista kuin itse ompelu
Alla muutama kuva Suomen-elämästä:
Potkupyörä on kovassa käytössä molemmilla lapsilla.
Kesä, muisto vain
Tässä todiste, että ainakin yhtenä päivänä tänä kesänä on paistanut aurinko
Yllä, kurkistus laivan ikkunasta ja alla pikku palomiehet.
shhhh, meillä nukutaan.
UNI <3
arvostakaa sitä!